Seikoholistit ry

Seikoholistit ry on vuonna 2018 perustettu rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja kehittää Japanilaisen horologian harrastusta ja tasoa Suomessa, sekä tuoda harrastajat yhteiseen toimintaan.

Yhdistys neuvottelee jäsenistölleen mahdollisuuksien mukaan jäsenetuja kelloharrastukseen liittyen. Voimassa olevat jäsenedut ovat lueteltu tällä sivulla.


Suomen Seikoholistit ry – Yhdistykseen liittyminen

Yhdistykseen voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Jäsenhakemukset tehdään Seikoholistit ry:n Yhdistysavain -sivun kautta (https://seikoholistit.yhdistysavain.fi). Jäsenyys astuu voimaan kun hallitus on käsitellyt ja hyväksynyt jäsenhakemuksen ja jäsenmaksu on maksettu yhdistyksen pankkitilille.

Jäsenmaksu vuonna 2018 on hallituksen päätöksen mukaisesti 20,00 €


Suomen Seikoholistit ry –  Jäsenedut 2018

[tulossa]


Suomen Seikoholistit ry – Hallitus 2018

Puheenjohtaja Sam Salonen Varapuheenjohtaja Vesa Tulkki
Sihteeri Sami Hirvonen Rahastonhoitaja Ilpo Harjutsalo
Hallituksen jäsen Tuomas Ylikoski Hallituksen jäsen Timo Pynnönen

Seikoholistit ry – Yhdistyksen Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Seikoholistit ry ja sen kotipaikka on Helsinki

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää, edistää ja kehittää Japanilaisen horologian harrastusta, tasoa ja tietämystä Suomessa sekä tuoda harrastajat yhteiseen toimintaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  • tekee selvityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja
  • järjestää kokouksia, juhlia, esitelmä- ja muita valistustilaisuuksia
  • järjestää harjoituksia, tiedotus- , tutkimus- ja koulutustilaisuuksia
  • harjoittaa tiedotus-, valistus- ja julkaisutoimintaa
  • järjestää jäsenilleen koti- ja ulkomaisia tutustumis- ja opintomatkoja
  • toimii yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi, hankittuaan asianomaisen viranomaisen luvan:

  • järjestää maksullisia tapahtumia ja muita tilaisuuksia
  • ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
  • omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
  • järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset ja kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen oikeudet

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

5. Jäsenen velvollisuudet

Varsinainen jäsen on velvollinen maksamaan liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun. Kannattajajäsen on velvollinen maksamaan liittymismaksun ja vuotuisen kannattajajäsenmaksun. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole liittymismaksua eikä jäsenmaksuvelvollisuutta.

6. Jäsenen eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7. Jäsenen erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistyksen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai enää täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

8. Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja viisi jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuoleltaan rahastonhoitajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

9. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, kukin yksin.

10. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

11. Toiminnantarkastus/Tilintarkastus

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kyseistä kokousta hallitukselle.

12. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen tammi-toukokuussa.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
  8. vahvistetaan varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä kannattajajäsenten liittymis- ja kannattajajäsenmaksun suuruus
  9. valitaan hallitus 8 §:n mukaan
  10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan tilikauden tilejä
  11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13. Päätöksentekojärjestys

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

14. Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

15. Kokouskutsutapa

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 7 päivää ennen kokousta

– sähköpostitse

16. Sääntöjen muuttaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

17. Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.